Täydelliset substituutit ja komplementit
Täydellinen substituutti
Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia.
Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla:
u(x, y) = x + y.
Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn.
Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin.
Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y.
Näin ollen voidaan todeta, että:
u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1.
Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi:
u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi.
On tietysti luontevaa, että mikäli sinisten pyyhekumien hinta laskee, kuluttaja ostaa ennemmin vihreitä, ja toisin päin.
Täydellisellä substituutilla tarkoitetaan siis kulutuksessa toisiaan TÄYDELlISESTI korvaavia tuotteita: eli tässä esimerkkitapauksessa sinisten pyyhekumien hinnan tippuessa kaikki niihin käytetty pääoma siirtyi vihreiden pyyhekumien kulutukseen.
Normaalitilanteessa (kun ei puhuta täydellisestä substituutista) voidaan ajatella että vähentyneet yksityisautoilun kustannukset ovat substituutti bussiliikenteen kustannuksille. Jos yksityisautoilun hinta tippuu, niin missään tapauksessa bussiliikenteen kysyntä ei KOKONAAN LAKKAA, niin kuin kävisi TÄYDELLISTEN substituuttien tilanteessa.
Täydellinen komplementti
Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ne täydentävät toisiaan kulutuksessa täydellisesti.
Tällaisia preferenssejä voisi kuvata hyötyfunktiolla:
u(x, y) = min(x, y).
Tässä miin(x, y) toimii siten, että se valitsee pienemmän x:stä ja y:stä: jos siis esimerkiksi x > y,
min(x, y) = y.
Yksi esimerkki tällaisista hyödykkeistä voisi olla silmälasin kehykset (x) ja linssit (y). Ainoa millä on koetulle hyödylle merkitystä on se, että molemmat hyödykkeet (x, y) ovat saatavilla yhtä aikaa --> ne siis täydentävät toisiaan vahvasti.
Esimerkiksi yhdet kehykset ja kaksi linssiparia ei tuota sen enempää hyötyä kuin jos käytössä on yhdet molempia: min(1, 2) = min(1, 1) = 1.
Toisaalta, suurempi määrä silmälaseja linsseineen on jälleen parempi, ainakin niiden mielestä, jotka haluavat välillä vaihtelun vuoksi käyttää muita silmälaseja: min(2, 2) = 2 > min(1, 1) = 1.
On luontevaa, että jos silmälasikehyksien hinta laskee, se lisää myös linssien kysyntää.
Eli yksinkertaisesti sanottuna täydellisen komplementin hyötyfunktio valitsee aina pienimmän määrän saatavilla olevista kahdestä hyödykkeestä, mikäli ne täydentävät toisiaan täydellisesti. Jos ostat parin kenkiä ja vaihtoehtona on ostaa sille kenkäparille joko yhdet tai kahdet nauhat, rationaalisesti ajateltuna ostat yhdet nauhat, sillä ylimääräisistä nauhoista laatikon pohjalla ei ole mitään lisähyötyä.
Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia.
Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla:
u(x, y) = x + y.
Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn.
Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin.
Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y.
Näin ollen voidaan todeta, että:
u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1.
Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi:
u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi.
On tietysti luontevaa, että mikäli sinisten pyyhekumien hinta laskee, kuluttaja ostaa ennemmin vihreitä, ja toisin päin.
Täydellisellä substituutilla tarkoitetaan siis kulutuksessa toisiaan TÄYDELlISESTI korvaavia tuotteita: eli tässä esimerkkitapauksessa sinisten pyyhekumien hinnan tippuessa kaikki niihin käytetty pääoma siirtyi vihreiden pyyhekumien kulutukseen.
Normaalitilanteessa (kun ei puhuta täydellisestä substituutista) voidaan ajatella että vähentyneet yksityisautoilun kustannukset ovat substituutti bussiliikenteen kustannuksille. Jos yksityisautoilun hinta tippuu, niin missään tapauksessa bussiliikenteen kysyntä ei KOKONAAN LAKKAA, niin kuin kävisi TÄYDELLISTEN substituuttien tilanteessa.
Täydellinen komplementti
Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ne täydentävät toisiaan kulutuksessa täydellisesti.
Tällaisia preferenssejä voisi kuvata hyötyfunktiolla:
u(x, y) = min(x, y).
Tässä miin(x, y) toimii siten, että se valitsee pienemmän x:stä ja y:stä: jos siis esimerkiksi x > y,
min(x, y) = y.
Yksi esimerkki tällaisista hyödykkeistä voisi olla silmälasin kehykset (x) ja linssit (y). Ainoa millä on koetulle hyödylle merkitystä on se, että molemmat hyödykkeet (x, y) ovat saatavilla yhtä aikaa --> ne siis täydentävät toisiaan vahvasti.
Esimerkiksi yhdet kehykset ja kaksi linssiparia ei tuota sen enempää hyötyä kuin jos käytössä on yhdet molempia: min(1, 2) = min(1, 1) = 1.
Toisaalta, suurempi määrä silmälaseja linsseineen on jälleen parempi, ainakin niiden mielestä, jotka haluavat välillä vaihtelun vuoksi käyttää muita silmälaseja: min(2, 2) = 2 > min(1, 1) = 1.
On luontevaa, että jos silmälasikehyksien hinta laskee, se lisää myös linssien kysyntää.
Eli yksinkertaisesti sanottuna täydellisen komplementin hyötyfunktio valitsee aina pienimmän määrän saatavilla olevista kahdestä hyödykkeestä, mikäli ne täydentävät toisiaan täydellisesti. Jos ostat parin kenkiä ja vaihtoehtona on ostaa sille kenkäparille joko yhdet tai kahdet nauhat, rationaalisesti ajateltuna ostat yhdet nauhat, sillä ylimääräisistä nauhoista laatikon pohjalla ei ole mitään lisähyötyä.
Kommentit
Lähetä kommentti