Hyötyfunktion perusidea

Hyötyfunktion idea

Kuluttaja valitsee tietyn verran hyödykettä X ja tietyn verran hyödykettä Y

Kaksi hyödykekoria, hyödykekori A ja hyödykekori B
A = (xA, yA) ja B = (xB, yB) <-- nämä kuvaavat sitä, kuinka paljon kuluttaja kuluttaa hyödykettä x, jos hän valitsee hyödykekorin A. Vastaavasti yB kuvaa, kuinka paljon hän kuluttaa hyödykettä y, jos hän valitsee korin B.

Kuvitellaan, että tiedetään kuluttajan pitävän hyödykekoria A preferenssiensä mukaan parempana kuin koria B.

Voidaan siis ajatella, että valinnasta (xA, yA) saatava hyöty on isompi kuin valinnasta (xB, yB) saatava hyöty.

Hyötyfunktiota voidaan merkitä merkinnällä u(x, y).

Edellä sanottu mielessä pitäen, voidaan sanoa että epäyhtälö: u(xA, yA) > u(xB, yB) täytyy olla tosi.

Rationaalinen, hyötyä maksimoiva kuluttaja valitsisi hyödykekorin A valintatilanteessa, jossa jompi kumpi pitäisi valita.

Tässä tapauksessa vain hyödykekorien paremmuusjärjestyksellä on merkitystä. Näin ollen sillä, minkä numeerisen arvon hyötyfunktio saa, ei ole merkitystä.

Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan ajatella esimerkiksi, että: u(xA, yA) = 3 > u(xB, yB) = 2 --> Tässä henkilö sai hyödykekorin A valinnasta "3 yksikköä hyötyä" ja hyödykekorin B valinnasta "2 yksikköä hyötyä".

On tärkeää huomata, että yhtä hyvin SAMOJA PREFERENSSEJÄ voisi kuvata asettamalla:
v(x, y) = 2u(x, y) + 1 tai vaikkapa h(x, y) = (u(x, y))^3, jossa v(x, y) ja h(x, y) ovat VAIN VAIHTOEHTOISIA, HYÖDYKEKORIEN PAREMMUUSJÄRJESTYKSEN säilyttäviä tapoja esittää kuluttajan preferenssiä.

Muunnos, joka PELKÄSTÄÄN KASVATTAA TAI VÄHENTÄÄ HYÖTYFUNKTION SAAMIA ARVOJA, EI SIIS MUUTA PAREMMUUSJÄRJESTYSTÄ, eli hyötyfunktion ns. monotoninen muutos, kuvaa siis edelleen samoja preferenssejä kuin alkuperäinen hyötyfunktio. Syy tähän on se, että tämänkaltaisen monotonisen muutoksenkin jälkeen hyötyfunktio järjestää hyödykekorit samalla tavoin paremmuusjärjestykseen kuin alkuperäinen hyötyfunktio.

Nyt esimerkissämme:
v(xA, yA) = 2u(xA, yA) + 1 = 2 * 3 + 1 = 7 > v(xB, yB) = 2u(xB, yB) + 1 = 2 * 2 + 1 = 5 ja
h(xA, yA) = (u(xA, yA))^3 = 3^3 = 27 > h(xB, yB) = (u(xB, yB))^3 = 2^3 = 8 --> nämä luvut (7 > 5 ja 27 > 8) kertovat vain siitä, että vaihtoehtoisetkin (muutetut) hyötyfunktiot v ja h kuvaavat sitä, että kuluttaja pitää hyödykekoria A parempana vaihtoehtona kuin hyödykeoria B.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää