Johtaminen ja markkinointi: Johtamis- ja markkinointiajattelun kehittyminen, tiivistelmä, omin sanoin
1900-luvun organisaationäkemyksiä yhdistää ennen muuta yksinkertainen organisaatiorakenne ja mekanistinen ihmiskuva. Sen lisäksi työtehtävät organisaatioissa olivat pitkälle ositettuja ja ohjeistettuja sekä valvonnan ja kontrollin määrä oli valtava. Klassisia koulukuntia edustivat Weber, Taylor ja Fayol. Fayolin näkemyksiä (mm. POSDCORB) tukivat Gulick ja Urwick.
1950-luvulle edettäessä voidaan puhua ihmissuhdekoulukunnasta. Sen suunnannäyttäjänä oli Elton Mayon Hawthorne-kokeet. Alettiin ymmärtää, että fyysisten olojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota henkilöstön sosiaaliseen hyvinvointiin. (Hawthorne-efekti)
1960-luvun johtavia teorioita olivat kontingenssi- ja tilanneteoriat. Burns ja Stalker tutkimuksillaan osoittivat, että yritys ei toimi tyhjiössä, vaan aina on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin. Näitä tutkimuksia täydensivät ja tarkensivat Lawrence ja Lorsch. Lisäksi Mintzberg loi mallin, jolla erilaiset organisaatiot soveltuvat erilaisiin ympäristöihin: ympäristön stabiilius/dynaamisuus ja yksinkertaisuus/monimutkaisuus. Organisaatiotyyppejä olivat tämän jaottelun mukaan yksinkertainen rakenne, mekaaninen byrokratia, asiantuntijabyrokratia, tulosyksikkömalli (jonka yksiköt voivat olla mm. mekaanisia byrokratioita) ja adhocratia.
Tutkimuksen keskiöön nostettiin 1980-luvulla organisaation sisäinen identiteetti ja organisaatiokulttuurin vaalimisesta kumpuava menestys. Mm. Schein määritteli organisaatiokulttuurin syvärakenteen (3 kohdan malli) ja Shrivastava luetteli listan asioista, joissa kulttuuri ilmenee. Lähtökohtana kulttuurikoulukunnalla oli, että yhteisöllisyys, yhteiset arvot, mittarit ja päämäärät johtavat väistämättä menestykseen.
Markkinointi on kulkenut johtamisnäkemysten kanssa tieteenä pitkän matkan, jonka Kerin tarkensi 1930-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin saakka. Yrityksen toimintona sen on kuvattu kulkeneen tuote- ja tuotanto-, myynti-, kysyntä- ja asiakassuuntaisuuden kautta aina suhdesuuntaisuuteen asti.
Yhteen vetäen voisi sanoa, että ollaan siirrytty organisaation sisäisten seikkojen tarkastelusta kokonaisuuden havainnoitiin, panostettu sosiaalisiin oloihin ja eettisyyteen, luovuttu eksaktista ehdottomuudesta ja panostettu suuresti vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa.
1950-luvulle edettäessä voidaan puhua ihmissuhdekoulukunnasta. Sen suunnannäyttäjänä oli Elton Mayon Hawthorne-kokeet. Alettiin ymmärtää, että fyysisten olojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota henkilöstön sosiaaliseen hyvinvointiin. (Hawthorne-efekti)
1960-luvun johtavia teorioita olivat kontingenssi- ja tilanneteoriat. Burns ja Stalker tutkimuksillaan osoittivat, että yritys ei toimi tyhjiössä, vaan aina on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin. Näitä tutkimuksia täydensivät ja tarkensivat Lawrence ja Lorsch. Lisäksi Mintzberg loi mallin, jolla erilaiset organisaatiot soveltuvat erilaisiin ympäristöihin: ympäristön stabiilius/dynaamisuus ja yksinkertaisuus/monimutkaisuus. Organisaatiotyyppejä olivat tämän jaottelun mukaan yksinkertainen rakenne, mekaaninen byrokratia, asiantuntijabyrokratia, tulosyksikkömalli (jonka yksiköt voivat olla mm. mekaanisia byrokratioita) ja adhocratia.
Tutkimuksen keskiöön nostettiin 1980-luvulla organisaation sisäinen identiteetti ja organisaatiokulttuurin vaalimisesta kumpuava menestys. Mm. Schein määritteli organisaatiokulttuurin syvärakenteen (3 kohdan malli) ja Shrivastava luetteli listan asioista, joissa kulttuuri ilmenee. Lähtökohtana kulttuurikoulukunnalla oli, että yhteisöllisyys, yhteiset arvot, mittarit ja päämäärät johtavat väistämättä menestykseen.
Markkinointi on kulkenut johtamisnäkemysten kanssa tieteenä pitkän matkan, jonka Kerin tarkensi 1930-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin saakka. Yrityksen toimintona sen on kuvattu kulkeneen tuote- ja tuotanto-, myynti-, kysyntä- ja asiakassuuntaisuuden kautta aina suhdesuuntaisuuteen asti.
Yhteen vetäen voisi sanoa, että ollaan siirrytty organisaation sisäisten seikkojen tarkastelusta kokonaisuuden havainnoitiin, panostettu sosiaalisiin oloihin ja eettisyyteen, luovuttu eksaktista ehdottomuudesta ja panostettu suuresti vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti