Kansainvälistyvät markkinat

Kansainvälisen kilpailutilanteen haastavuutta lisää globalisaation nopea eteneminen ja kansainvälistymisen tuomat haasteet.

Kansainvälistyminen ei ole enää yksittäisen yrityksen strateginen päätös. Olet mukana kansainvälisillä markkinoilla, halusit sitä tai et.

Skaala-/Mittakaavaetu: Yrityksen keskimääräiset kustannukset (tiettyyn pisteeseen asti) laskevat, kun tuotannon volyymia kasvatetaan.

Kansainvälistymispäätökseen vaikuttavat kohdemarkkinoiden vetovoimatekijä ja kotimarkkinoiden työntötekijät.

Yrittäjyysorientaatio: yrittäjän halu ottaa riskejä, ennakoida tilanteita, polte olla innovatiivinen ja kyky tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Niche-markkinat: erittäin kapea markkinasegmentti.

Solberg (1997): Yhdeksän strategista ikkunaa: malli siitä, minkälaisen yrityksen kannattaa tehdä minkälaisia toimenpiteitä, ottaen huomioon esim. toimialan kansainvälinen tilanne.

Kohdemarkkinoiden valinnassa tulee ottaa huomioon sekä makro-, että mikrotason tekijöitä.

Gaston-Breton & Martin (2011): Kaksivaiheinen malli kohdemarkkinoiden valintaan ja markkinoiden segmentointiin > makrotason kohdemarkkinoiden houkuttelevuus ja mikrotason kuluttajien arvot.

Ei ole olemassa yhtä "oikeaa" kansainvälistymisstrategiaa: yksi yritys saattaa päätyä samoille markkinoille eri kautta kuin toinen. Strategian valintaan vaikuttaa moni tekijä.

Kansainvälistymisstrategioita ovat mm. suoravienti, epäsuoravienti, sopimusvalmistus, lisensointi, franchising, strategiset allianssit, tytäryhtiöoperaatiot ja nykyajan uusimpana tulokkaana Born Global -yritysten tyyli lähteä kansainvälisille markkinoille.

Jokaisessa strategiassa on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä välttämättä ole kiveen kirjoitettua että jokin yritys valitsisi juuri jonkun näistä strategioista; reittejä on niin monta kuin on yrityksiäkin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää