Rajakustannuksista

Yleisimmin puhutaan tilanteesta, jossa keskimääräiset yksikkökustannukset laskevat, kun tuotantomäärää lisätään. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että esimerkiksi kiinteät kustannukset jakautuvat suuremmalle tuotantomäärälle. On olennaista siis pitää mielessä, että rajakustannus (MC) ei ole sama asia kuin yksikkökustannus (AC). Näin olisi helppo harhaluuloisesti päätellä, sillä yksikkökustannuksesta terminä tulee mieleen yhden tuotteen valmistamisesta aiheutuva kustannus.

Rajakustannus tarkoittaa siis sitä kustannusten lisäystä, joka syntyy, kun esimerkiksi hyödykettä tuotetaan pieni määrä (esimerkiksi yksi yksikkö) lisää tai tehdään vaikkapa uusi hankinta.

Tilanteessa, jossa MC > AC, yksikkökustannukset kasvavat kun tuotantomäärää lisätään.
Tilanteessa, jossa MC < AC, yksikkökustannusket laskevat kun tuotantomäärää lisätään.

Yllä mainittua väitettä on syytä tutkia esimerkin avulla:

Tilanne, jossa MC > AC, yksikkökustannukset kasvavat:

Oletetaan, että haluat alkaa valmistaa suklaapatukoita ("lähteä nollasta"). Ensimmäisen valmistamasi suklaapatukan rajakustannus on valtava, sillä joudut hankkimaan tehtaan, raaka-aineet ja tehtaalle työntekijät. Sanotaan vaikka, että tämä rajakustannus on 50. Tämä tarkoittaa samalla siis sitä että kokonaiskustannuksesi on 50, ja tuottaessasi vain yhden suklaapatukan, kokonaiskustannukset jakautuvat vain sille yhdelle yksikölle eli yksikkökustannuksesi nousevat lähtötilanteesta ("nollasta") 50:een. Tällä todistimme, että yksikkökustannukset (keskimääräisesti yhden hyödykkeen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset) nousivat, kun rajakustannukset (50) olivat suuremmat kuin yksikkökustannukset (lähtötilanteessa, eli nolla), ja tuotantomäärää (q) kasvatettiin.

Tilanne, jossa MC < AC, yksikkökustannukset laskevat:

Jatketaan tämä tilanne samasta esimerkistä. Oletetaan, että haluatkin valmistaa toisen suklaapatukan. Nyt, kun sinulla on valmiina tehdas, raaka-aineet ja työntekijät, niiden kustannusten ollessa tuo 50, voimme luonnollisesti olettaa, että seuraavan valmistetun suklaapatukan rajakustannus on vain vaikkapa siihen käytettävien raaka-aineiden ja työvoiman summa, olkoon tuo summa tässä vaikka 5.
Tuolla tuotannonlisäyksellä kokonaiskustannuksesi nousevat 50 + 5 = 55:een, kun yksikkökustannuksesi laskevatkin 50 + 5 = 55 / 2 = 27,5:een. Tällä esimerkillä todistimme, että yksikkökustannukset laskivat, kun rajakustannukset (5) olivat pienemmän kuin yksikkökustannukset (50) ja kun tuotantomäärää kasvatettiin (esimerkin mukaan yhdellä yksiköllä).

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää