Taseen sisältö

Taseen sisältö ja merkitys lienee eräs pääsykokeen kannalta merkittävimmistä yksittäisistä asioista. Tässä blogitekstissä esitän, mitä taseeseen pääpiirteittään kuuluu "off the top of my head" -tyylillä.

Taseen tarkoitus on siis esittää sen suunnitteleman yrityksen taloudellista tilaa, sen omistuksia ja velkoja. Taseen tarkastelu on hyvä keino vertailla vaikkapa kahden eri yrityksen kokoa ja merkitystä markkinoilla.

Tase siis esittää yrityksen omaisuuden ja velat, eli miten yrityksen toiminta on rahoitettu. Kirjanpidollisesti näistä kahdesta osuudesta käytetään nimityksiä vastaavaa (omaisuus) ja vastattavaa (velat, miten yrityksen toiminta on rahoitettu).

Taseen vastaavaa-osuus jakautuu pitkä- ja lyhytaikaisiin vastaaviin eli kirjanpidollisesti ilmaistuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyvät vastaavat (eli pitkäaikaisen omaisuuden) yritys on hankkinut käyttöönsä aikeinaan käyttää niitä tulojen tuottamiseen pidempään kuin yhden tilikauden verran. Vastaavasti vaihtuvat vastaavat (eli lyhytaikainen omaisuus) osallistuvat tuottojen kerryttämiseen suunnitellusti lyhyemmän ajanjakson aikana, eli yhden tilikauden tai sitä lyhyemmän ajanjakson aikana. Käydään läpi, mitkä omistuserät kuuluvat taseeseen:

TASE

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
PAKOLLISET VARAUKSET
VIERAS PÄÄOMA

Käydään nyt läpi vielä hieman yksityiskohtaisemmin, mitä kuhunkin tase-erään sisältyy.

________________________________________________________________________

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet
2. Liikearvo eli goodwill
3. Kehittämismenot
4. Muut pitkävaikutteiset menot
5. Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset ja rakennelmat
3. Koneet ja kalusto
4. Muut aineelliset hyödykkeet
5. Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut

Sijoitukset
1. Omistukset saman konsernin yrityksissä
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Omistukset omistusyhteysyrityksiltä
4. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
5. Muut omistukset ja osakkeet
6. Muut saamiset
_____________________________________________________________________

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
2. Keskeneräiset tuotteet
3. Valmiit tuotteet
4. Ennakkomaksut

Saamiset
1. Lyhytaikaiset saamiset
2. Pitkäaikaiset saamiset

Rahoitusarvopaperit
1. Arvopaperit
2. Muut vastaavat rahoitusvarat

Rahat ja pankkisaamiset
1. Käteisvarat
2. Pankkitalletukset
_____________________________________________________________________

VASTATTAVAA

Oma pääoma
1. Osakepääoma (yrityksen omistajien sijoittama pääoma)
2. Aikaisemman liiketoiminnan kerryttämä varallisuus (eli se osuus esimerkiksi edellisen tilikauden tuloksesta, jota ei jaettu osinkona osakkeenomistajille)

Tilinpäätössiirtojen kertymä
1. Poistoero
2. Vapaaehtoiset varaukset

Pakolliset varaukset
1. Eläkevaraukset
2. Verovaraukset
3. Muut pakolliset varaukset

Vieras pääoma 
1. Lyhytaikainen vieras pääoma
2. Pitkäaikainen vieras pääoma
(Vierasta pääomaa ovat mm. pääomalainat, obligaatiot, vaihtovelkakirjat ja lainat rahoituslaitoksilta.)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää