Voiton maksimointiehto

Täydellisen kilpailun markkinoilla pätee seuraavat säännönmukaisuudet:
1) Kuluttajia ja tuottajia on paljon. Yksikään toimija ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa mm. markkinahintaan, vaan se on otettava ulkoa annettuna (eksogeenisenä)
2) Yrityksiä voi tulla alalle ja poistua sieltä vapaasti
3) Kaikkien yritysten tuotteet ovat homogeenisia, ja kuluttajat tekevät ostopäätöksensä puhtaasti hinan perusteella
4) Toimijoilla on täydellinen tietämys tuotteesta, sen tuotantofunktioista, markkinoista ja monesta muusta asiasta.

Rajatulo tarkoittaa sitä tulon lisäystä, jonka yritys saa myydessään tuotettaan esimerkiksi yhden yksikön verran lisää markkinoille. Koska täydellisen kilpailun markkinoilla hinta P on vakio eikä se muutu, tällöin rajatulo (MR) on aina sama kuin hinta P, eikä se muutu myyntimäärän q muuttuessa. Eli MR = P.

Mahdollisimman hyvää kannattavuutta tavoitteleva yritys haluaa laajentaa tuotantoaan niin pitkälle, kunnes MC eli rajakustannus yhden lisäyksikön tuottamisesta vastaa siitä saatavaa hintaa, eli rajatuloa. Mikäli sen rajakustannukset ylittävät markkinahinnan, ei sen kannata enää kasvattaa tuotantoa rationaalisesti ajatellen, vaan supistaa se juurikin sille tasolle, jossa rajakustannus kohtaa rajatulon eli markkinahinnan.

Näin ollen voiton maksimointiehto (yksinkertaistettuna, täydellisen kilpailun markkinoilla, rationaalisesti) on MR = MC eli RAJATULO = RAJAKUSTANNUS. Tässä tilanteessa yritys tekee suurimmat mahdolliset voitot.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää