PESTE-analyysi
Liiketoiminnalle on olemassa tietynlaisia reunaehtoja, joille kaikki toimijat ovat alisteisia. Reunaehdoilla tarkoitetaan asioita, joihin yritys ei pysty omilla strategisilla valinnoillaan mitenkään vaikuttamaan. Näitä reunaehtoja pitää pystyä ottamaan huomioon sekä niitä on kyettävä analysoimaan. Parhaimmillaan niiden ymmärtäminen ja ennakoiminen johtaa merkittävään kilpailuetuun.
Näiden reunaehtojen ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty erilaisia malleja, joista tunnetuin lienee niin sanottu PESTE-analyysi. Siitä on johdettu erinäisiä teorioita, kuten PEST-, STEP-, ja PESTEL-mallit.
PESTE-analyysissa liiketoiminnan reunaehdot on jaettu viiteen osaan; political, economic, social, technological ja environmental. Suomeksi avattuna ne ovat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset & kulttuuriset, teknologiset ja ympäristölliset tekijät.
Poliittiset tekijät: Liiketoimintaan vaikuttaa esimerkiksi kohdemarkkinoiden poliittinen ympäristö. Erilaiset poliittisten päätöksentekjöiden asettamat lait ja päätökset vaikuttavat merkittävästi liiketoiminnan luonteeseen. Poliittisista tekijöistä hyviä esimerkkejä ovat mm. työsuojelu- ja veroseikat.
Taloudelliset tekijät: Yksi yritysjohtajien ja päätöksentekijöiden tärkeimpiä taitoja on makrotaloudellinen lukutaito. Heidän on pystyttävä analysoimaan mm. yleisiä suhdannevaihteluita ja niiden pohjalta tehtävä omaa liiketoimintansa strategiaa koskevia päätöksiä. Hyvänä esimerkkinä strateginen päätös voisi olla vaikka supistaa tuotantoa, kun huomataan, että kokonaiskysynnän trendi on laskussa.
Sosiaaliset & kulttuuriset tekijät: Liiketoiminnalle asettaa reunaehtoja kohdemarkkinoiden sosiaalinen ympäristö. Näiden tekijöiden keskeisiä kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Mikä on väestön ikärakenne? Mitä arvostetaan, mitä pidetään keskeisenä? Minkälaiseksi nähdään ydinperhe? Mitä pidetään hyväksyttynä? Muun muassa jatkuvasti lisääntyvä väestön liikalihavuus on avannut valtavasti uusia markkinarakoja erilaisille hyvinvointipalveluille. Toisena esimerkkinä voisi olla ydinperheen rakenteelliset muutokset: enää ei puhuta "Isä, äiti & lapset" -mallista, vaan nykyään perherakenteita on erilaisia: tämä on tarjonnut esimerkiksi pakkauskokojen suunnittelussa laaja-alaista pelivaraa.
Teknologiset tekijät: Teknologisten tekijöiden muovautumisen voidaan katsoa alkaneeksi jo teollisen vallankumouksen aikaan. Nykypäivänä esimerkiksi sosiaalisen median jalansija liiketoimintaympäristössä on valtava. Erilaiset tietojärjestelmät ovat osa jokaisen organisaation toimintaa: asiakaspalautteet, tiedottaminen ja kahdensuuntainen kommunikaatio ovat nykyään arkipäivää. Yritys pystyy helpottamaan ja tehostamaan liiketoimintaansa teknologian avulla valtavasti: näin ei ollut vielä muutama vuosikymmen takaperin. Tälle tietysti kääntöpuolena voidaan nähdä se, että kuluttajat pystyvät teknologisoitumisen ansiosta ottamaan selvää mm. yrityksen arvomaailmasta ja rahoitusrakenteesta tai vaikkapa ympäristöystävällisyydestä, mikä voi osittain näkyä nousevana tai laskevana maksuhalukkuutena.
Ympäristölliset tekijät: Ympäristöllisistä tekijöistä puhuttaessa voidaan puhua viitteistä sekä sosiaalisiin, teknologisiin ja poliittisiin tekijöihin. Esimerkiksi erilaiset päästöasetukset ja niistä tiedottaminen pakottavat yritykset muovaamaan esimerkiksi tuotantoaan ekologisempaan suuntaan. Tämän lisäksi esimerkiksi kohdemarkkinoilla kuluttajat voivat olla äärimmäisen tietoisia ekologisuudesta, joka osaltaan pakottaa yritystä arvioimaan ja mahdollisesti uudelleenjärjestämään arvoketjuansa ja lähtökohtiansa. Sen täytyy näin ollen ottaa markkinoinnissaan huomioon ekologisuuden painottaminen. Tämä juontaa juurensa taas teknologian kehittymiseen, kuten edellä mainittiin, niin kuluttajat voivat helposti ottaa selvää vaikkapa vaateketjun kankaiden alkuperästä. Ympäristötekijät voivat jossain tapauksissa johtaa vaikka kokonaisen yrityksen perusajatukseksi. Ympäristölliset tekijät kuitenkin perimmäisessä merkityksessään tarkottavat esimerkiksi yrityksen jättämää hiilijalanjälkeä - miten sen päätöksentekijät haluavat vaikuttaa ympäristön rasittamiseen - ja miten tämä näkyy liiketoiminnassa.
Näiden reunaehtojen ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty erilaisia malleja, joista tunnetuin lienee niin sanottu PESTE-analyysi. Siitä on johdettu erinäisiä teorioita, kuten PEST-, STEP-, ja PESTEL-mallit.
PESTE-analyysissa liiketoiminnan reunaehdot on jaettu viiteen osaan; political, economic, social, technological ja environmental. Suomeksi avattuna ne ovat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset & kulttuuriset, teknologiset ja ympäristölliset tekijät.
Poliittiset tekijät: Liiketoimintaan vaikuttaa esimerkiksi kohdemarkkinoiden poliittinen ympäristö. Erilaiset poliittisten päätöksentekjöiden asettamat lait ja päätökset vaikuttavat merkittävästi liiketoiminnan luonteeseen. Poliittisista tekijöistä hyviä esimerkkejä ovat mm. työsuojelu- ja veroseikat.
Taloudelliset tekijät: Yksi yritysjohtajien ja päätöksentekijöiden tärkeimpiä taitoja on makrotaloudellinen lukutaito. Heidän on pystyttävä analysoimaan mm. yleisiä suhdannevaihteluita ja niiden pohjalta tehtävä omaa liiketoimintansa strategiaa koskevia päätöksiä. Hyvänä esimerkkinä strateginen päätös voisi olla vaikka supistaa tuotantoa, kun huomataan, että kokonaiskysynnän trendi on laskussa.
Sosiaaliset & kulttuuriset tekijät: Liiketoiminnalle asettaa reunaehtoja kohdemarkkinoiden sosiaalinen ympäristö. Näiden tekijöiden keskeisiä kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Mikä on väestön ikärakenne? Mitä arvostetaan, mitä pidetään keskeisenä? Minkälaiseksi nähdään ydinperhe? Mitä pidetään hyväksyttynä? Muun muassa jatkuvasti lisääntyvä väestön liikalihavuus on avannut valtavasti uusia markkinarakoja erilaisille hyvinvointipalveluille. Toisena esimerkkinä voisi olla ydinperheen rakenteelliset muutokset: enää ei puhuta "Isä, äiti & lapset" -mallista, vaan nykyään perherakenteita on erilaisia: tämä on tarjonnut esimerkiksi pakkauskokojen suunnittelussa laaja-alaista pelivaraa.
Teknologiset tekijät: Teknologisten tekijöiden muovautumisen voidaan katsoa alkaneeksi jo teollisen vallankumouksen aikaan. Nykypäivänä esimerkiksi sosiaalisen median jalansija liiketoimintaympäristössä on valtava. Erilaiset tietojärjestelmät ovat osa jokaisen organisaation toimintaa: asiakaspalautteet, tiedottaminen ja kahdensuuntainen kommunikaatio ovat nykyään arkipäivää. Yritys pystyy helpottamaan ja tehostamaan liiketoimintaansa teknologian avulla valtavasti: näin ei ollut vielä muutama vuosikymmen takaperin. Tälle tietysti kääntöpuolena voidaan nähdä se, että kuluttajat pystyvät teknologisoitumisen ansiosta ottamaan selvää mm. yrityksen arvomaailmasta ja rahoitusrakenteesta tai vaikkapa ympäristöystävällisyydestä, mikä voi osittain näkyä nousevana tai laskevana maksuhalukkuutena.
Ympäristölliset tekijät: Ympäristöllisistä tekijöistä puhuttaessa voidaan puhua viitteistä sekä sosiaalisiin, teknologisiin ja poliittisiin tekijöihin. Esimerkiksi erilaiset päästöasetukset ja niistä tiedottaminen pakottavat yritykset muovaamaan esimerkiksi tuotantoaan ekologisempaan suuntaan. Tämän lisäksi esimerkiksi kohdemarkkinoilla kuluttajat voivat olla äärimmäisen tietoisia ekologisuudesta, joka osaltaan pakottaa yritystä arvioimaan ja mahdollisesti uudelleenjärjestämään arvoketjuansa ja lähtökohtiansa. Sen täytyy näin ollen ottaa markkinoinnissaan huomioon ekologisuuden painottaminen. Tämä juontaa juurensa taas teknologian kehittymiseen, kuten edellä mainittiin, niin kuluttajat voivat helposti ottaa selvää vaikkapa vaateketjun kankaiden alkuperästä. Ympäristötekijät voivat jossain tapauksissa johtaa vaikka kokonaisen yrityksen perusajatukseksi. Ympäristölliset tekijät kuitenkin perimmäisessä merkityksessään tarkottavat esimerkiksi yrityksen jättämää hiilijalanjälkeä - miten sen päätöksentekijät haluavat vaikuttaa ympäristön rasittamiseen - ja miten tämä näkyy liiketoiminnassa.
Kommentit
Lähetä kommentti