SWOT-analyysi

Andrews kehitti 1960-luvulla yrityksen strategisen päätöksenteon tueksi erittäin tunnetun SWOT-analyysin. Sen avulla yritys voi tarkastella sisäisiä valmiuksiaan ja vahvuuksiaan peilaten niitä ympäristön luomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin.

SWOT-analyysi esitetään usein nelikentän avulla. Nelikenttä muodostuu nimensä mukaisesti neljästä kohdasta: Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). Näistä siis yrityksen sisäisiä tekijöitä ovat vahvuudet ja heikkoudet. Ulkoisia ympäristötekijöitä ovat mahdollisuudet ja uhat.

Vahvuudet: Mitkä ovat yrityksen sisäisiä vahvuuksia? Mitä se pystyy tekemään erityisen hyvin? Mihin sen kannattaa erikoistua; toisaalta mikä on "turhaa", mikä kannattaa jättää pois?

Heikkoudet: Mitä toiminnassa on kehitettävää? Esiintyykö yrityksessä minkäänlaista kehittymisvaraa? Minkälaista tulosta tehdään? Kuinka hälyttäviä ovat tunnuslukuarvot?

Mahdollisuudet: Mikä ympäristössä kannustaa toimimaan jatkossakin? Voidaanko laajentaa uusille liiketoiminta-alueille? Minkälaisia tuottoja on projektoitu? Mitä vaatimuksia toiminnan kehittämiseen on?

Uhat: Mikä on kilpailutilanne? Mikä on kysyntä-tarjonta-suhde? Missä vaiheessa toimialan elinkaari on? Onko tämä liiketoiminta ympäristön näkökulmasta kannattavaa?

Ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia arvioitaessaan yritys voi tukeutua vaikkapa aikaisemmin esittelemäni Michael J. Porterin toimiala-analyysiin, joka antaa kattavan kuvan toimialan luonteesta, rakenteesta ja kilpailutilanteesta.

Yritys voi tutkailla sisäisiä toimintojaan ja niiden vahvuuksia sekä heikkouksia muun muassa laskentatoimesta tuttujen tunnuslukujen avulla. Sen lisäksi se voi kriittisesti tarkastella omia johtamisjärjestelmiään, yrityskulttuuriaan, henkistä pääomaansa ja monia muita asioita.

SWOT-analyysiä ei ole tarkoitettu ainoastaan nykytilan arviointiin, vaan sen avulla voidaan analysoida ja jopa tehdä tulevaisuuden päätöksiäkin. Lyhyesti sanottuna SWOT-analyysi on siis yrityksen sisäisten toimintavalmiuksien ja sen ympäristön asettamien vaatimuksien yhteensovittamisprosessi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiala-analyysi (viiden kilpailuvoiman geneerinen malli)

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...
Lue lisää

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...
Lue lisää

Substituutit ja komplementit

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.
Lue lisää