Tekstit

Yrityksen arvon määrittämisestä (laskentatoimellisesti)

Yrityksen arvon määrittämiseksi arvioidaan seuraavia seikkoja: 1. Toimialan nykytilaa ja kehitystä 2. Yrityksen strategisia ratkaisuja toimialojen osalta 3. Yrityksen liiketoimintastrategiaa sen valitsemalla toimialalla 4. Arviodaan vanhojen tilinpäätösten luotettavuutta 5. Verrataan näitä tilinpäätöksiä markkinoiden muihin yrityksiin 6. Tarkastellaan tulevaisuuden näkymiä ja pääoman kustannuksia => Yrityksen arvon estimointi Kirjassa oli kuvio kyseisestä aiheesta, jonka pyrin nyt selvittämään suusanallisesti. Liiketoiminta-analyysi: Toimiala- ja strategia-analyysi => Tilinpäätösanalyysi: Vanhojen tilinpäätösten laadun arviointi Tunnuslukuanalyysi (Riskit, kannattavuus, rahavirrat) Tulevaisuuden näkymät => Pääoman kustannukset Yrityksen arvon estimointi

Taseen sisältö

Taseen sisältö ja merkitys lienee eräs pääsykokeen kannalta merkittävimmistä yksittäisistä asioista. Tässä blogitekstissä esitän, mitä taseeseen pääpiirteittään kuuluu "off the top of my head" -tyylillä. Taseen tarkoitus on siis esittää sen suunnitteleman yrityksen taloudellista tilaa, sen omistuksia ja velkoja. Taseen tarkastelu on hyvä keino vertailla vaikkapa kahden eri yrityksen kokoa ja merkitystä markkinoilla. Tase siis esittää yrityksen omaisuuden ja velat, eli miten yrityksen toiminta on rahoitettu. Kirjanpidollisesti näistä kahdesta osuudesta käytetään nimityksiä vastaavaa (omaisuus) ja vastattavaa (velat, miten yrityksen toiminta on rahoitettu). Taseen vastaavaa -osuus jakautuu pitkä- ja lyhytaikaisiin vastaaviin eli kirjanpidollisesti ilmaistuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyvät vastaavat (eli pitkäaikaisen omaisuuden) yritys on hankkinut käyttöönsä aikeinaan käyttää niitä tulojen tuottamiseen pidempään kuin yhden tilikauden verran. Vastaavasti vaiht...

Yleiset tilinpäätösperiaatteet (Suomessa)

Suomessa tilinpäätösnormit perustuvat kirjanpitolakiin ja -asetukseen, yhteisölainsäädäntöön ja yleiseen hyvään kirjanpitotapaan. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita Suomessa ovat: ( 6 kohdan lista ) 1. Oletus toiminnan jatkuvuudesta 2. Tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaisuus esimerkiksi tilikausien välillä 3. Tuloksesta riippumaton varovaisuus 4. Tilinavauksen on perustuttava edellisen tilikauden päättäneen taseen loppusummaan 5. Menojen ja tulojen merkkaaminen sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat, huolimatta esimerkiksi tulon realisoitumisesta vasta seuraavalla tilikaudella. 6. Kunkin hyödykkeen ja tase-erän erillisarvostus.

Johtaminen ja markkinointi: Johtamis- ja markkinointiajattelun kehittyminen, tiivistelmä, omin sanoin

1900-luvun organisaationäkemyksiä yhdistää ennen muuta yksinkertainen organisaatiorakenne ja mekanistinen ihmiskuva. Sen lisäksi työtehtävät organisaatioissa olivat pitkälle ositettuja ja ohjeistettuja sekä valvonnan ja kontrollin määrä oli valtava. Klassisia koulukuntia edustivat Weber , Taylor ja Fayol . Fayolin näkemyksiä (mm. POSDCORB) tukivat Gulick ja Urwick . 1950-luvulle edettäessä voidaan puhua ihmissuhdekoulukunnasta. Sen suunnannäyttäjänä oli Elton Mayon Hawthorne- kokeet. Alettiin ymmärtää, että fyysisten olojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota henkilöstön sosiaaliseen hyvinvointiin. ( Hawthorne-efekti ) 1960-luvun johtavia teorioita olivat kontingenssi- ja tilanneteoriat. Burns ja Stalker tutkimuksillaan osoittivat, että yritys ei toimi tyhjiössä, vaan aina on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin. Näitä tutkimuksia täydensivät ja tarkensivat Lawrence ja Lorsch. Lisäksi Mintzberg loi mallin, jolla erilaiset organisaatiot soveltuvat erilaisiin ympäristöihin: ympäri...

Markkinatutkimus: erilaisia aineistonkeruumenetelmiä

Markkinatutkimus on tärkeä osa yrityksen markkinointi- ja johtamistoimintoja. Se on myös välttämätön työkalu yritystoiminnan aloittamista suunnittelevalle toimijalle. Tarkoituksena on kerätä aineistoa erinäisistä aihealueista, ja sovittaa kerättyä tietoa jo olemassaoleviin suunnitelmiin ja päätöksiin, tai luoda sen pohjalta uusia toimintatapamalleja. Markkinatutkimusten osalta aineistoja on pääsääntöisesti kahta eri tyyppiä: laadullista ("kvalitatiivista") tai määrällistä ("kvantitatiivista"). Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä käytetään pääsääntöisesti silloin, kun halutaan saada tietoa esimerkiksi ilmiöstä, joka on tutkivalle osapuolelle uusi ja tuntematon. Niidä voidaan käyttää myös kun jo tutusta asiasta halutaan syvällisempää tietoa. Laadullisiin tutkimuksiin kuuluu syväluotaavampia menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset pitkäkestoisemmat haastattelut (syvähaastattelut, teemahaastattelut, fokusryhmähaastattelut), havainnoinnit tai koeasetelmat. ...

Täydelliset substituutit ja komplementit

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...

Hyötyfunktion perusidea

Hyötyfunktion idea Kuluttaja valitsee tietyn verran hyödykettä X ja tietyn verran hyödykettä Y Kaksi hyödykekoria, hyödykekori A ja hyödykekori B A = (xA, yA) ja B = (xB, yB) <-- nämä kuvaavat sitä, kuinka paljon kuluttaja kuluttaa hyödykettä x, jos hän valitsee hyödykekorin A. Vastaavasti yB kuvaa, kuinka paljon hän kuluttaa hyödykettä y, jos hän valitsee korin B. Kuvitellaan, että tiedetään kuluttajan pitävän hyödykekoria A preferenssiensä mukaan parempana kuin koria B. Voidaan siis ajatella, että valinnasta (xA, yA) saatava hyöty on isompi kuin valinnasta (xB, yB) saatava hyöty. Hyötyfunktiota voidaan merkitä merkinnällä u(x, y). Edellä sanottu mielessä pitäen, voidaan sanoa että epäyhtälö: u(xA, yA) > u(xB, yB) täytyy olla tosi. Rationaalinen, hyötyä maksimoiva kuluttaja valitsisi hyödykekorin A valintatilanteessa, jossa jompi kumpi pitäisi valita. Tässä tapauksessa vain hyödykekorien paremmuusjärjestyksellä on merkitystä. Näin ollen sillä, minkä numeerisen a...