To own my unknown: tähtäimessä kauppakorkeakoulu

Yrityksen arvon määrittämiseksi arvioidaan seuraavia seikkoja: 1. Toimialan nykytilaa ja kehitystä 2. Yrityksen strategisia ratkaisuja toimialojen osalta 3. Yrityksen liiketoimintastrategiaa sen valitsemalla toimialalla 4. Arviodaan vanhojen tilinpäätösten luotettavuutta 5. Verrataan näitä tilinpäätöksiä markkinoiden muihin yrityksiin 6. Tarkastellaan tulevaisuuden näkymiä ja pääoman kustannuksia => Yrityksen arvon estimointi Kirjassa oli kuvio kyseisestä aiheesta, jonka pyrin nyt selvittämään suusanallisesti. Liiketoiminta-analyysi: Toimiala- ja strategia-analyysi => Tilinpäätösanalyysi: Vanhojen tilinpäätösten laadun arviointi Tunnuslukuanalyysi (Riskit, kannattavuus, rahavirrat) Tulevaisuuden näkymät => Pääoman kustannukset Yrityksen arvon estimointi

Taseen sisältö ja merkitys lienee eräs pääsykokeen kannalta merkittävimmistä yksittäisistä asioista. Tässä blogitekstissä esitän, mitä taseeseen pääpiirteittään kuuluu "off the top of my head" -tyylillä. Taseen tarkoitus on siis esittää sen suunnitteleman yrityksen taloudellista tilaa, sen omistuksia ja velkoja. Taseen tarkastelu on hyvä keino vertailla vaikkapa kahden eri yrityksen kokoa ja merkitystä markkinoilla. Tase siis esittää yrityksen omaisuuden ja velat, eli miten yrityksen toiminta on rahoitettu. Kirjanpidollisesti näistä kahdesta osuudesta käytetään nimityksiä vastaavaa (omaisuus) ja vastattavaa (velat, miten yrityksen toiminta on rahoitettu). Taseen vastaavaa -osuus jakautuu pitkä- ja lyhytaikaisiin vastaaviin eli kirjanpidollisesti ilmaistuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyvät vastaavat (eli pitkäaikaisen omaisuuden) yritys on hankkinut käyttöönsä aikeinaan käyttää niitä tulojen tuottamiseen pidempään kuin yhden tilikauden verran. Vastaavasti vaiht...

Suomessa tilinpäätösnormit perustuvat kirjanpitolakiin ja -asetukseen, yhteisölainsäädäntöön ja yleiseen hyvään kirjanpitotapaan. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita Suomessa ovat: ( 6 kohdan lista ) 1. Oletus toiminnan jatkuvuudesta 2. Tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaisuus esimerkiksi tilikausien välillä 3. Tuloksesta riippumaton varovaisuus 4. Tilinavauksen on perustuttava edellisen tilikauden päättäneen taseen loppusummaan 5. Menojen ja tulojen merkkaaminen sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat, huolimatta esimerkiksi tulon realisoitumisesta vasta seuraavalla tilikaudella. 6. Kunkin hyödykkeen ja tase-erän erillisarvostus.

1900-luvun organisaationäkemyksiä yhdistää ennen muuta yksinkertainen organisaatiorakenne ja mekanistinen ihmiskuva. Sen lisäksi työtehtävät organisaatioissa olivat pitkälle ositettuja ja ohjeistettuja sekä valvonnan ja kontrollin määrä oli valtava. Klassisia koulukuntia edustivat Weber , Taylor ja Fayol . Fayolin näkemyksiä (mm. POSDCORB) tukivat Gulick ja Urwick . 1950-luvulle edettäessä voidaan puhua ihmissuhdekoulukunnasta. Sen suunnannäyttäjänä oli Elton Mayon Hawthorne- kokeet. Alettiin ymmärtää, että fyysisten olojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota henkilöstön sosiaaliseen hyvinvointiin. ( Hawthorne-efekti ) 1960-luvun johtavia teorioita olivat kontingenssi- ja tilanneteoriat. Burns ja Stalker tutkimuksillaan osoittivat, että yritys ei toimi tyhjiössä, vaan aina on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin. Näitä tutkimuksia täydensivät ja tarkensivat Lawrence ja Lorsch. Lisäksi Mintzberg loi mallin, jolla erilaiset organisaatiot soveltuvat erilaisiin ympäristöihin: ympäri...

Markkinatutkimus on tärkeä osa yrityksen markkinointi- ja johtamistoimintoja. Se on myös välttämätön työkalu yritystoiminnan aloittamista suunnittelevalle toimijalle. Tarkoituksena on kerätä aineistoa erinäisistä aihealueista, ja sovittaa kerättyä tietoa jo olemassaoleviin suunnitelmiin ja päätöksiin, tai luoda sen pohjalta uusia toimintatapamalleja. Markkinatutkimusten osalta aineistoja on pääsääntöisesti kahta eri tyyppiä: laadullista ("kvalitatiivista") tai määrällistä ("kvantitatiivista"). Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä käytetään pääsääntöisesti silloin, kun halutaan saada tietoa esimerkiksi ilmiöstä, joka on tutkivalle osapuolelle uusi ja tuntematon. Niidä voidaan käyttää myös kun jo tutusta asiasta halutaan syvällisempää tietoa. Laadullisiin tutkimuksiin kuuluu syväluotaavampia menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset pitkäkestoisemmat haastattelut (syvähaastattelut, teemahaastattelut, fokusryhmähaastattelut), havainnoinnit tai koeasetelmat. ...

Täydellinen substituutti Oletetaan, että kahta hyödykettä koskevat preferenssit ovat sellaiset, että ao. hyödykkeet ovat kulutuksessa täysin toisiaan korvaavia. Tällaista hyötyfunktiota voidaan kuvata hyötyfunktiolla: u(x, y) = x + y. Tässä hyödykkeiden yhteismäärä on ainut asia, joka vaikuttaa koettuun hyötyyn. Esimerkkinä voisi olla, että kuluttaja haluaa itsellensä pyyhekumin. Ei ole väliä onko pyyhekumi sininen, vai vihreä. Mikäli hän saa yhden sinisen pyyhekumin ja yhden vihreän pyyhekumin, hän saa siitä saman verran hyötyä kuin että saisi vaikkapa kaksi sinistä pyyhekumia eikä yhtään vihreää, tai toisinpäin. Merkitään sininen pyyhekumi = x ja vihreä pyyhekumi = y. Näin ollen voidaan todeta, että: u(x, y) = u(1, 0) = 1 + 0 on sama asia kuin u(x, y) = u(0, 1) = 0 + 1. Eli näin ollen suurempi määrä mitä tahansa pyyhekumia (yhteenlaskettuna) on parempi: u(1, 1) = u(2, 0) = u(0, 2) = 1 + 1 = 2 + 0 = 0 + 2 > u(1, 0) = u(0, 1) = 1 eli 2 > 1 = tosi. On tietysti luontevaa, että m...

Hyötyfunktion idea Kuluttaja valitsee tietyn verran hyödykettä X ja tietyn verran hyödykettä Y Kaksi hyödykekoria, hyödykekori A ja hyödykekori B A = (xA, yA) ja B = (xB, yB) <-- nämä kuvaavat sitä, kuinka paljon kuluttaja kuluttaa hyödykettä x, jos hän valitsee hyödykekorin A. Vastaavasti yB kuvaa, kuinka paljon hän kuluttaa hyödykettä y, jos hän valitsee korin B. Kuvitellaan, että tiedetään kuluttajan pitävän hyödykekoria A preferenssiensä mukaan parempana kuin koria B. Voidaan siis ajatella, että valinnasta (xA, yA) saatava hyöty on isompi kuin valinnasta (xB, yB) saatava hyöty. Hyötyfunktiota voidaan merkitä merkinnällä u(x, y). Edellä sanottu mielessä pitäen, voidaan sanoa että epäyhtälö: u(xA, yA) > u(xB, yB) täytyy olla tosi. Rationaalinen, hyötyä maksimoiva kuluttaja valitsisi hyödykekorin A valintatilanteessa, jossa jompi kumpi pitäisi valita. Tässä tapauksessa vain hyödykekorien paremmuusjärjestyksellä on merkitystä. Näin ollen sillä, minkä numeerisen a...

Andrews kehitti 1960-luvulla yrityksen strategisen päätöksenteon tueksi erittäin tunnetun SWOT-analyysin. Sen avulla yritys voi tarkastella sisäisiä valmiuksiaan ja vahvuuksiaan peilaten niitä ympäristön luomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin. SWOT-analyysi esitetään usein nelikentän avulla. Nelikenttä muodostuu nimensä mukaisesti neljästä kohdasta: Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). Näistä siis yrityksen sisäisiä tekijöitä ovat vahvuudet ja heikkoudet. Ulkoisia ympäristötekijöitä ovat mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet: Mitkä ovat yrityksen sisäisiä vahvuuksia? Mitä se pystyy tekemään erityisen hyvin? Mihin sen kannattaa erikoistua; toisaalta mikä on "turhaa", mikä kannattaa jättää pois? Heikkoudet: Mitä toiminnassa on kehitettävää? Esiintyykö yrityksessä minkäänlaista kehittymisvaraa? Minkälaista tulosta tehdään? Kuinka hälyttäviä ovat tunnuslukuarvot? Mahdollisuudet: Mikä ympäristössä kannustaa toimimaan jat...

Toimiala-analyysillä yritystoimintaa suunnittelevat pystyvät kätevästi analysoimaan kohdemarkkinoiden tilaa. Lisäksi analyysi tarjoaa oivan työkalun nykyisille toimijoille tarkastella asemoitumistaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Toimiala-analyysi on Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. Sitä kutsutaan myös viiden kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi. Geneeriseksi sitä on luonnehdittu siksi, että se ei varsinaisesti kuvaa yhtä toimialaa, vaan sen esittämät kilpailutekijät ovat nähtävillä yleismaailmallisesti toimialasta riippumatta. Viiden kilpailuvoiman malli jakautuu nimensä mukaisesti viiteen osaan: tutkinnan keskiössä on 1. nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat, ja tähän keskiöön vaikuttaa sen ympärillä olevat asiat 2. asiakkaiden neuvotteluvoima, 3. tavarantoimittajien neuvotteluvoima, 4. korvaavat tuotteet ja 5. uusien tulokkaiden uhka. 1. Nykyisen kilpailun luonne ja nykyiset kilpailijat. Näihin vaikutt...

Liiketoiminnalle on olemassa tietynlaisia reunaehtoja, joille kaikki toimijat ovat alisteisia. Reunaehdoilla tarkoitetaan asioita, joihin yritys ei pysty omilla strategisilla valinnoillaan mitenkään vaikuttamaan. Näitä reunaehtoja pitää pystyä ottamaan huomioon sekä niitä on kyettävä analysoimaan. Parhaimmillaan niiden ymmärtäminen ja ennakoiminen johtaa merkittävään kilpailuetuun. Näiden reunaehtojen ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty erilaisia malleja, joista tunnetuin lienee niin sanottu PESTE-analyysi. Siitä on johdettu erinäisiä teorioita, kuten PEST-, STEP-, ja PESTEL-mallit. PESTE-analyysissa liiketoiminnan reunaehdot on jaettu viiteen osaan; political, economic, social, technological ja environmental. Suomeksi avattuna ne ovat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset & kulttuuriset, teknologiset ja ympäristölliset tekijät. Poliittiset tekijät: Liiketoimintaan vaikuttaa esimerkiksi kohdemarkkinoiden poliittinen ympäristö. Erilaiset poliittisten päätöksentekjöiden as...

1900-luvun alkupuolella vallitseva organisaatio- ja johtamisnäkemys oli varsin mekaaninen. Tuon ajan tunnetuimpia näkemyksiä ovat Max Weberin byrokratian ihannemalli, Frederick Taylorin tieteellinen johtamisnäkemys sekä Henri Fayolin hallinnollinen koulukunta. Kaikille näille klassisille organisaationäkemyksille yhteistä oli mm. ihmiskuvan mekaanisuus, organisaation sisäisten toimintojen tarkastelu ja pitäminen tutkimuksen keskiössä, toimintojen ennustettavuus ja työtehtävien pitkälleviety osittaminen, ohjeistuksen, kurin ja kontrollin määrä sekä kylmänviileä päätöksenteon rationaalisuus. Kuten olettaa saattaa, kaikkia näitä organisaatioteorioita on kritisoitu vahvasti eikä niistä yksikään enää nykyisellään toimisi sellaisenaan, sillä ne eivät ota huomioon mm. asiakkaiden toiveita ja erilaisuutta, ihmisten välistä vuorovaikutusta tai organisaatiokulttuurin merkitystä tuottavuudessa. 1950-luvulta eteenpäin voidaan puhua ihmissuhdekoulukunnasta. Sen voidaan sanoa saaneen alkunsa E...

Mikäli hyödykkeet ovat toistensa komplementteja, esimerkiksi matkapuhelimet ja niiden kuoret, ne täydentävät toisiaan kulutuksessa. Mikäli matkapuhelimien hinnat laskevat, se lisää kuorten kulutusta. Tämä tarkoittaa koordinaatistossa sitä, että kuorten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle; kullakin hinnalla kysytään nyt isompi määrä puhlimen kuoria. Komplementit siis täydentävät toisiaan. Kun matkapuhelimien hinnat laskee, niiden kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin. Kun hyödykkeet ovat toistensa substituutteja esimerkiksi applen puhelimet ja samsungin puhelimet, niin applen puhelimien hintojen laskiessa samsungin puhelimien kysyntä heikkenee. Applen kysyntäkäyrällä siirrytään alaspäin ja Samsungin kysyntäkäyrä puolestaan siirtyy vasemmalle; eli toisin sanoen Samsungin puhelimia kysytään kullakin hinnalla aikaisempaa vähemmän. Lyhyesti: substituutit korvaavat toisiaan kulutuksessa, komplementit täydentävät toisiaan kulutuksessa. Esimerkkejä on miljoonia.

Täydellisen kilpailun markkinoilla pätee seuraavat säännönmukaisuudet: 1) Kuluttajia ja tuottajia on paljon. Yksikään toimija ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa mm. markkinahintaan, vaan se on otettava ulkoa annettuna (eksogeenisenä) 2) Yrityksiä voi tulla alalle ja poistua sieltä vapaasti 3) Kaikkien yritysten tuotteet ovat homogeenisia, ja kuluttajat tekevät ostopäätöksensä puhtaasti hinan perusteella 4) Toimijoilla on täydellinen tietämys tuotteesta, sen tuotantofunktioista, markkinoista ja monesta muusta asiasta. Rajatulo tarkoittaa sitä tulon lisäystä, jonka yritys saa myydessään tuotettaan esimerkiksi yhden yksikön verran lisää markkinoille. Koska täydellisen kilpailun markkinoilla hinta P on vakio eikä se muutu, tällöin rajatulo (MR) on aina sama kuin hinta P, eikä se muutu myyntimäärän q muuttuessa. Eli MR = P. Mahdollisimman hyvää kannattavuutta tavoitteleva yritys haluaa laajentaa tuotantoaan niin pitkälle, kunnes MC eli rajakustannus yhden lisäyksikön tuottamisest...

Yleisimmin puhutaan tilanteesta, jossa keskimääräiset yksikkökustannukset laskevat, kun tuotantomäärää lisätään. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että esimerkiksi kiinteät kustannukset jakautuvat suuremmalle tuotantomäärälle. On olennaista siis pitää mielessä, että rajakustannus (MC) ei ole sama asia kuin yksikkökustannus (AC). Näin olisi helppo harhaluuloisesti päätellä, sillä yksikkökustannuksesta terminä tulee mieleen yhden tuotteen valmistamisesta aiheutuva kustannus. Rajakustannus tarkoittaa siis sitä kustannusten lisäystä, joka syntyy, kun esimerkiksi hyödykettä tuotetaan pieni määrä (esimerkiksi yksi yksikkö) lisää tai tehdään vaikkapa uusi hankinta. Tilanteessa, jossa MC > AC, yksikkökustannukset kasvavat kun tuotantomäärää lisätään. Tilanteessa, jossa MC < AC, yksikkökustannusket laskevat kun tuotantomäärää lisätään. Yllä mainittua väitettä on syytä tutkia esimerkin avulla: Tilanne, jossa MC > AC, yksikkökustannukset kasvavat: Oletetaan, että haluat a...

Kansainvälisen kilpailutilanteen haastavuutta lisää globalisaation nopea eteneminen ja kansainvälistymisen tuomat haasteet. Kansainvälistyminen ei ole enää yksittäisen yrityksen strateginen päätös. Olet mukana kansainvälisillä markkinoilla, halusit sitä tai et. Skaala-/Mittakaavaetu: Yrityksen keskimääräiset kustannukset (tiettyyn pisteeseen asti) laskevat, kun tuotannon volyymia kasvatetaan. Kansainvälistymispäätökseen vaikuttavat kohdemarkkinoiden vetovoimatekijä ja kotimarkkinoiden työntötekijät. Yrittäjyysorientaatio: yrittäjän halu ottaa riskejä, ennakoida tilanteita, polte olla innovatiivinen ja kyky tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niche-markkinat: erittäin kapea markkinasegmentti. Solberg (1997) : Yhdeksän strategista ikkunaa: malli siitä, minkälaisen yrityksen kannattaa tehdä minkälaisia toimenpiteitä, ottaen huomioon esim. toimialan kansainvälinen tilanne. Kohdemarkkinoiden valinnassa tulee ottaa huomioon sekä makro-, että mikrotason tekijöitä. G...

Tähän blogiin tulen kirjoittamaan viimeisessä muodossa olevat muistiinpanot. Täältä löydät tiivistyksen tiivistykset jokaisesta pääsykoekirjasta helposti ymmärrettävässä muodossa. En kuitenkaan suosittele niihin luottamista varsinaisessa prosessissa; ne ovat vain omia ajatuksiani. Blogi on puhtaasti omaa käyttöäni ja ajatuksieni jäsentämistä varten. Mikäli kuitenkin löysit tiesi tänne, niin tervetuloa.